Wednesday, December 14, 2011

SOINTUASTEET

Miltä tahansa duuriasteikon säveleltä voidaan rakentaa sointu. Tässä vaiheessa muodostamme kolmisointuja, jotka nimensä mukaisesti muodostuvat kolmesta sävelestä siten, että laitetaan terssejä pinoon, ts. valitaan asteikolta joka toinen sävel ja sijoitetaan ne päällekkäin. Asteikon ensimmäisen sävelen päälle muodostuu ensimmäisen asteen duurisointu (I), toisen sävelen päälle toisen asteen mollisointu (IIm) jne.

Monday, November 7, 2011

Tervetuloa Korvaharjaamoon!

Tähän blogiin tulee vähitellen kokonainen kuuntelutehtävien sarja, jonka tehtävänä on auttaa sinua kuulemaan ensin duuri- ja mollibiisien perussointuasteet, ja myöhemmin välidominantit ja lainasoinnut. Tehtävät on ryhmitelty niin, että kannattaa aloittaa ensimmäisestä ja edetä askel kerrallaan.

Duuri

Perusteet
Tehtävä 1
Tehtävä 2
Tehtävä 3
Tehtävä 4
Tehtävä 5
Tehtävä 6
Tehtävä 7
Tehtävä 8
Tehtävä 9
Tehtävä 10

Molli

Perusteet
Tehtävä 1
Tehtävä 2
Tehtävä 3
Tehtävä 4
Tehtävä 5
Tehtävä 6
Tehtävä 7
Tehtävä 8
Tehtävä 9
Tehtävä 10

Lainasoinnut
Tehtävä 1
Tehtävä 2

Monday, October 11, 2010

Modaalista musiikkia


    Modaalisia biisejä

Tähän blogiin olen koonnut esimerkkikappaleita havainnollistamaan modaalisten asteikoiden soundia käytännössä. Tyylien kirjo on varsin värikäs, ja toivottavasti sitä kautta saat hyvän kokonaiskuvan aiheesta.

    Jooninen (duuri):

    Luka / Suzanne Vega

    Joonisia melodioita (eli duuri-biisejä) on niin paljon, ettei esimerkkejä varmaan enempiä tarvitse. Tässä muutama lähinnä siksi, että voi vertailla joonista soundia esim.
    lyydiseen ja miksolyydiseen.

    Doorinen:

    Oye Como Va / Tito Puente/Carlos Santana (sointukierto)
    Don't Leave Me Now / Q.Stone (sointukierto)
    Eleanor Rigby / The Beatles
    Answers / Steve Vai (ei koko biisi)
    selkeimmin n. 2:25 →
    ja lopussa 3.35 breikin jälkeen

    Aiolinen (luonnollinen molli):

    The Trooper / Iron Maiden

    Sama tilanne kuin joonisen asteikon osalta, eli muutama linkki lähinnä vertailun suorittamiseksi doorisen ja fryygisen kanssa.

    Lokrinen:

Tämä asteikko on erikoistapaus sikäli, että se on melodisesti niin epävakaa, ettei sen varaan oikein luontevasti voi säveltää kokonaista teosta tai edes sen osaa. Tämä asteikko esiintyykin lähinnä tietyissä kadensseissa ja erilaisissa siirtymissä tunnelmasta toiseen. Laitan esimerkin, kun löydän jonkun yli kaksi tahtia pitkän. Sellainen kyllä löytyy ennemmin tai myöhemmin, muttei varmaankaan ihan tuolta poppiosastolta...


Lopuksi:
Kun olet kuunnellut kaikki malliesimerkit kertaalleen, kannattaa tehdä vertailua seuraavasti:
jooninen - lyydinen - mixolyydinen
aiolinen - doorinen - fryyginen.